Oletko mies, joka ei tiedä, kuinka reagoida #metoo-kampanjaan? Ei hätää, tässä siihen ohjeet!

Viikonloppuna ja alkuviikosta sosiaalisessa mediassa kiersi #metoo-kampanja, jonka saatesanoissa pyydettiin, että jokainen, joka on joskus kokenut seksuaalista häirintää, jakaisi viestin. Kampanjan tarkoituksena on tuoda näkyviin, kuinka yleistä seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ovat. Osa ihmisistä myös jakoi kertomuksia omista kokemuksistaan samassa yhteydessä. Huomiota herättävintä on kuitenkin ollut sen, että lähes jokainen naisoletettu on osallistunut kampanjaan. Itseäni se ei yllätä yhtään, mutta monet miesoletetut ovat olleet tästä hämillään. Tässä muutamia ohjeita siihen, kuinka kampanjan herättämiä tunteita voi käsitellä:

1.     Ärsyttääkö, kun koko seinä on täynnä samaa viestiä? Jep, siitä voi päätellä, että mikä se pointti tässä oli.

2.     Et siis ole koskaan kokenut seksuaalista häirintää tai mielestäsi koskaan ahdistellut ketään? Hyvä juttu. Tässä kampanjassa ei ollut kyse sinusta. Voit ottaa kantaa, jos haluat, mutta not all men –tyyppinen uhriutuminen ei edistä asiaa millään tavalla.

3.     Älä loukkaannu kokemuksia jakaneille ihmisille. Seksuaalinen ahdistelu on laaja ja vakava ongelma. Sen esiintuominen ei ole hyökkäys juuri sinua kohtaan. Koita mieluummin miettiä, mikä tässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa mahdollistaa ilmiön suunnattoman laajuuden.

4.     Otitko sen asenteen, että itsekin alat nyt ihan periaatteessa kokea kaiken häirintänä, ”jos kerran naisoletetutkin niin tekevät”? Vähättelet ongelmaa, lopeta se heti. Keskity mieluummin analysoimaan sitä, että miksi tämä kampanja loukkaa sinua niin henkilökohtaisesti. Muista silti, että tämän kampanjan ydin ei ollut sinun kokemuksesi loukkaantumisesta, vaan muiden kokemukset seksuaalisesta häirinnästä. Älä omi kampanjaa omille asiaan liittymättömille tunteillesi. Viet tilaa niiltä, joita asia oikeasti koskee.

5.     Älä yritä määritellä uhrien puolesta, mikä on seksuaalista häirintää. Älä arvota muiden kokemuksia. Et osaa, et pysty eikä se ole sinun tehtäväsi. Älä varsinkaan määrittele, että jonkun kokemus on niin pieni, ettei se sinusta ole häirintää. Häirintä tai ahdistelu syntyy aina uhrin kokemuksesta. Ihmiset ovat yleisesti ottaen hyvin herkkiä tunnistamaan toisten kosketusten, katseiden ja sanojen tarkoituksia. Kun nämä teot ovat tietoisia, yksipuolisia ja niiden tarkoitus on alentaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai määrittää toinen pelkäksi seksuaaliseksi objektiksi, kyseessä on häirintä tai ahdistelu. Kyse on vallankäytön muodosta. Esimerkiksi opettaja tai esimies käyttää valtaansa väärin, kun vihjailee alemmassa asemassa olevalle seksuaalisesti, kiinnittää asiatonta huomiota toisen kehoon tai koskettelee ilman lupaa. Kokemus valta-aseman väärinkäytöstä voi tietenkin syntyä myös vähemmän ilmeisissä tilanteissa. Ulkopuolisen ihmisen voi usein olla vaikea tai mahdoton huomata sitä ja yleisten sääntöjen määrittely on vaikeaa.

6.     Kaikki kommunikointi ei ole häirintää. Jos kahden ihmisen välillä on aito yhteisymmärrys siitä, että molemmat haluavat tilanteen kehittyvän seksuaaliseksi, vihjailevaksi tai romanttiseksi, jotkin teot, jotka ilman tätä yhteisymmärrystä olisivat häirintää, eivät sitä ole. Asia on vaikea sanallistaa tai normittaa, mutta sosiaalisissa tilanteissa se sen sijaan voi syntyä hyvinkin luontevasti. Älä siis vedä sitä johtopäätöstä, että naisoletettujen kanssa on mahdotonta tehdä yhtään mitään.

7.     Seksuaalinen häirintä ei ole imartelevaa. On hyvä pitää yleisenä sääntönä, että jos aiot esimerkiksi kommentoida toisen ihmisen ulkonäköä, tee se aina hyvin harkiten. Tuntemattomien tai etäisesti tuttujen ihmisten ulkonäön minkäänlainen kommentoiminen on yleensä aina huono ratkaisu. Et voi mitenkään tietää, miten sinulle vieras ihminen kommenttisi kokee, jos et tiedä hänen taustaansa ja suhdettaan omaan ulkonäköönsä. Jos työtehtävä tai jokin tilanne on sellainen, että toisen ihmisen ulkonäkö on siinä olennaisen tärkeä asia, pidä kommenttisi mahdollisimman yleisellä tasolla. On huomattavasti asiallisempaa sanoa, että ”pitkät hiuksesi sopivat tähän tehtävään” kuin että ”ihastuin pitkiin hiuksiisi”. Jos siihen, mikä sinusta oli kehu, ei reagoida ihastuneella kiitollisuudella, menit todennäköisesti kehuinesi metsään. Älä suutu siitä, vaan toimi seuraavalla kerralla toisin. Monet naisoletetut kuulevat ulkonäöstään niin paljon erilaisia määrittelyjä, kehuja tai haukkuja, että sinun kommenttisi aiheesta ei välttämättä jaksa kiinnostaa enää yhtään, oli se sinusta kuinka ylistävä tahansa.

8.     Ihminen, joka kertoo seksuaalisesta häirinnästä ei tee sitä siksi, että haluaisi kiertoteitse kehua, kuinka seksuaalisesta haluttava on. Seksuaalisen häirinnän kokemusten esiintuonti ei ole huomion kalastelua. Seksuaalinen häirintä ei tunnu hyvältä. Älä väitä, että seksuaalinen ahdistelu saisi jonkun tuntemaan olonsa seksikkääksi, ihanaksi tai rakastetuksi. Se ei todellakaan saa. Naisoletetut tai kukaan muukaan ei ihan oikeasti halua tulla ahdistelluksi, joten älä koskaan väitä, että oikeasti uhrit hakevat sitä pukeutumisellaan, käytöksellään tai paikatakseen itsetuntoaan.

9.     Se, että olet mielestäsi hyvä ihminen, ei tarkoita, ettetkö joskus olisi tahallaan tai tahattomasti tehnyt virheitä. Se ei tee sinusta pahaa ihmistä. Mieti ihan oikeasti, miten kohtelet ihmisiä ympärilläsi. Se, mikä sinusta on ehkä upeaa läppää, voi toiselle olla ahdistavaa alentamista. Osa seksuaalisesta häirinnästä on niin normalisoitua, ettet välttämättä edes tajua sen olevan toiselle häirintää. Esimerkiksi itsensäpaljastajat varmasti haluavat tietoisesti aiheuttaa uhreissaan ahdistuksen ja pelon tunteita, mutta useassa tapauksessa kyse on enemmänkin ajattelemattomuudesta kuin siitä, että pitkän mietinnän jälkeen päättää alkaa ahdistelijaksi. Voit aina muuttaa toimintatapojasi. Yhdelläkään kampanjaan osallistuneella ei myöskään ole minkäänlaista velvollisuutta tulla kertomaan sinulle, että juuri sinä olet niin hyvä ihminen, että voit ohittaa tämän kaiken miettimättä sitä ollenkaan.

10.  Ja ehkä tärkein kaikista: älä koskaan vähättele toisen ihmisen kokemusta häirinnästä. Seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun on sisäänrakennettuna se, että se saa uhrin melkein aina kokemaan häpeää, nöyryytystä ja syyllisyyttä. Nämä tunteet usein estävät tuomasta esiin häirintää ja se on tässä se ongelma. Jos toisen ihmisen kertomus häirinnästä tuntuu sinusta pieneltä tai turhalta, niin muista, että siinä kontekstissa sinun tunteellasi ei kerta kaikkiaan ole mitään väliä. Et voi tuntea toisen ihmisen kokemusta ja vähättelemällä sitä aktiivisesti ylläpidät sitä maailmaa, jossa jokainen naisoletettu kokee jatkuvasti seksuaalista häirintää. Kuuntele mieluummin, mitä sinulle yritetään sanoa.

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ovat niin iso ja yleinen ongelma yhteiskunnassa, että suurin osa naisoletetuista tuskin enää jaksaa edes laskea tapausten määrää. Kun jaoin viestin omalla seinälläni, mielessäni ei käväissytkään, että jakaisin samassa yhteydessä kuvauksen kokemuksistani, sillä niitä on niin paljon, että voisin saada niistä aikaan romaanikirjasarjan. Enkä varmasti ole tässä yhteydessä poikkeus.

Se, että kampanja herättää paljon keskustelua ja voimakkaita tunteita on minusta selvä merkki siitä, että viestin jakamiselle oli todellista tarvetta. Toivokaamme sen myös aidosta vaikuttavan siihen, kuinka jatkossa toisiamme kohtelemme.